Metsänomistajat, metsä on muutakin kuin tukkipuuta!

Metsällä ansaitseminen

Olin vastikkään Hyödynnä metsän luonnontuotteet- seminaarissa puhumassa kuusenkerkän keräämisestä metsänomistajan näkövinkkelistä. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt, koska koko 150 hengen seminaaritila oli tupaten täynnä ja enemmänkin olisi ollut porukkaa tulossa, mutta tila ei antanut enempään periksi. Tapahtuman suosio yllätti siis järjestäjätkin.

Olen tässä noin viiden vuoden ajan käynyt puhumassa eri paikoissa ja seminaareissa siitä, miten metsänomistajat voisivat hyötyä metsistään muutenkin kuin tukkipuuna ja avohakkuina. Välillä on tuntunut, että viestini on ollu vaikea sisäistää, vaikka asia on varovaisesti kiinnostanutkin.

Meillä on kuitenkin ollut tässä vuosien varrella hyviä keissejä siitä, miten tällaisia yhteistyökuvioita on syntynyt. Lähin esimerkki tietysti meidän omassa yrityksessä, kun olemme maksaneet metsänomistajille korvausta siitä, että ollaan saatu kerätä heidän metsistä kuusenkerkkää. Ehkä nämä eri tapaukset ja niiden tiedottaminen julkisuudessa on saanut ihmiset kiinnostumaan uusista vaihtoehdoista perinteisen metsätalouden rinnalle.

 

Biotaloushöyhötys- turhaa huttuako?
Myös valtio on linjannut, että biotalouteen panostetaan nyt ja tulevaisuudessa. Biotalous käsitteenä on tietysti todella laaja ja aika monitulkintainen. Sen alle saadaan varmaan monta kyseenalaistakin hanketta ja asiaa, jotka markkinoidaan biotalous käsitteellä päättäjille, mutta todella paljon se on saanut myös hyvää aikaan ja hyviin asioihin on panostettu valtion pennejä.

Esimerkiksi Metsäkeskus on tehnyt valtavasti töitä juuri sen puolesta, että saisimme aikaiseksi oikeita toimintamalleja ja ketjuja metsän muidenkin raaka-aineiden, kun tukkipuun hankintaan. Se on tiedottanut metsänomistajia, että näitä muitakin vaihtoehtoja on olemassa ja että ne harvoin pois sulkevat perinteistä metsätaloutta. Näyttää siis siltä, että tämä viesti alkaa vähitellen mennä perille ja aihealue alkaa kiinnostamaan.

 

No mitä kaikkea sieltä metsästä saa?
Kuuntelin itsekin korvat höröllä mielenkiinnolla muita luennoitsijoita. Esimerkiksi Kauko Kärkkäinen, pitkän linjan metsäalan ammattilainen, metsän omistaja ja yrittäjä piti todella hyvän esityksen omasta toiminnastaan. Hän on mm. valuttanut ammattimaisesti yrityksille koivun mahlaa, istuttanut pakuriymppejä rääseikkö koivikkoihin ja uusimpana kokeiluna on kantoviljely lakkakäävälle. Tässä on parhaimmillaan metsänomistaja, joka osaa hyödyntää metsäänsä monipuolisesti.

 

Pakuri
Janne Mankki Suomen pakurilta oli kertomassa pakurin ymppäämisestä ja kasvatuksesta. Pakuria on alettu ymppäämään, eli viljelemään, vuodesta 2012, jolloin Raharääseikkö-hanke (Luonnonvarakeskus) otti asian tutkittavakseen ja kehitti menetelmän ymppäykselle. Suomi onkin tiettävästi ensimmäisiä maita, jossa pakuria on alettu viljelemään.

Pakurin ymppäys on hyvä ansaintakeino, koska sitä voi laittaa kasvamaan niihin koivikoihin, jotka ei muuten ole oikein tuottoisia, elikkä ”rääseikköihin”. Toki pakurin viljely ei ole kenenkään lyhythermoisen hommaa, vaan kasvatus voi viedä jopa kahdeksan vuotta tai yli (riippuen maantieteellisestä sijainnista). Alkuun rahallisesti pitää panostaa, koska ympit täytyy ostaa ja istuttaa, mutta sen jälkeen ei tarvitse muuta kuin odotella, kunnes sato on korjattavissa.

Tili tulee siis vasta noin kahdeksan vuoden päästä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että samasta pakurista on mahdollista ”lypsää” ainakin kaksi, jos ei jopa neljä satoa. Näillä näkymin pakurille on todellakin kysyntää, mutta toki viljely on aina metsänomistajan omalla riskillä.

 

Kauko Kärkkäisen laskelmat pakurin viljelystä:

Investointi: n. 5000€/ha/ kerta aloittaessa
Sato noin 8 vuoden kuluttua n. 600kg/ha
Nettotulo: noin 10 000€/ha

 

Koivun mahla
Koivun mahlan valutus on ehkä hieman vähemmän riskialtista, koska tili siitä tulee joka vuosi. Toki tämä vaatii hieman enemmän työtä metsänomistajalta, koska metsään pitää luoda ”valutusverkostoputkisto” ja investointejakin tietysti homman rakentamisesta tulee. Mahlan valutusaika ei kuitenkaan ole kovinkaan montaa viikkoa, joten muutaman viikon uurastuksesta on kuitenkin saatavilla ihan hyviä palkkioita.

 

Kauko Kärkkäisen laskelmat koivunmahlan valutuksesta:

Investointi: n. 8000€/ha
Tuotanto: n. 50l/puu, 400r/ha= 20 000l/ha
Nettotulo: 0,10 €/l (Luke:n arvio)= 2000€/ha/ vuosi
Suomessa on ainakin pari isompaa yritystä, jotka ostavat mahlaa.

 

Kuusenkerkkä
Kuusenkerkän myyminen on myös suhteellisen helppoa tuloa metsän omistajalle. Helpoimmillaan metsänomistajan tarvitsee vain toimittaa kartta-alueet keräyspaikasta keräävälle yritykselle ja kirjoittaa alle sopimus keräyksestä. Keräävä yritys (kuten meidän Arctic Warriors yrityksemme) hoitaa keräämisen ammattitaitoisesti niin, ettei puut keräämisestä vahingoitu. Kerättävät määrät vaihtelee todella paljon, riippuen kerättävästä alueesta ja sen puuston soveltuvuudesta kerkän keruuseen. Paras kerkänkeruun kuusikko on noin 20-30 vuotta vanhaa nuorehkoa kuusikkoa. Vanhoissa kuusissa on oksat niin ylhäällä, ettei kerkkiä paljoa alaoksilla kasva.

 

Koska kerkän keruu on niin riippuvainen alueen soveltuvuudesta, on vaikea ennakkoon laskea hehtaarituloja. Kerkkämäärät vaihtelevat todella paljon.

Investointi: 0€ (jos yritys hoitaa keräämisen)
Tuotanto: 50- 250kg/ ha
Nettotulo: n. 0,50€/kg= 25- 125€/ha vuosi

Kuusenkerkän keräyttäminen on suhteellisen helppoa tuloa metsän omistajalle, jonka tuotoilla voi vaikka kustantaa metsän hoitotöitä.

Uutta tuloa metsästä

Meidän on aika alkaa miettimään metsäämme laajempana kokonaisuutena. Ansaintakeinoja on paljon muitakin kuin tukkipuu ja avohakkuut. Otin tässä esiin vain muutamia luonnontuotealan näkökulmasta olevia raaka-aineita, mutta paljon on muutakin metsässä. Joka tapauksessa meidän tulisi hakata metsiämme vähemmän, jotta saisimme kasvatettua metsän hiilinielua ja hoidettua siten äiti maatamme. Kuitenkin metsän omistajille ja valtiolle pitäisi saada tuloja metsistä.

Meidän tulee pyrkiä kasvattamaan jalostusastetta metsiemme raaka-aineista. Satuin jonkin aika sitten junassa vierekkäin erään metsäalalla pitkään olleen miehen kanssa ja “hiljasena tyttönähän” sitä oli kohta röpinät pystössä. Kuulin, että metsäpuolella on valtavan hienoja innovaatioita tulossa mm. nonosellun puolella. Jään jännityksellä odottamaan uutisia.

Jalostusastetta kasvattamalla tulot metsistä olisivat paljon suuremmat, kuin bulkkisellua myymällä. Tällöin me voisimme myös vähentää hakkuutavoitteita, joita on suunniteltu nostaa huimasti korkeammaksi nykyisistä, jotka ovat jo tällä hetkelläkin todella isoja määriä. Kaikki hienot uudet innovaatiot metsän hyödyntämiseen kestävästi ovat siis tarpeen!

Tilaa tämän blogin jutut suoraan sähköpostiisi

Tilaa tarjouskirjeemme!

Tarjouskirjeessämme mukana mm. legendaarinen Pölöjätarjous, joka on jotain – no aivan pölöjöä. Samalla pääset salaiselle tarjoussivullemme.

Tilaa tarjouskirje tästä.

Lukasepa nämäkin!

Vastaa

HALUATKO TIEDON
UUSISTA TARJOUKSISTA JA PÄÄSYN ERIKOISTARJOUSSIVULLE?
Tilaa uutiskirjeemme! Saat roilokkaita uutisia, pölöjiä tarjouksia ja pääset välittömästi salaiselle tarjoussivullemme.
Mekin vihaamme roskapostia.
Tarjous voimassa vain hetken, paina nappia pian!
ÄLÄ MENE VIELÄ!
10% ALENNUSKUPONKI, LUNASTA HETI
ORDER NEWSLETTER
TO GET ACCESS
TO SECRET DISCOUNT PAGE!
Our newsletter includes more special discounts and info about Arctic herbs
We hate spam.
HALUATKO IDEOITA
YRITYSLAHJOISTA JA
PARHAITA TARJOUKSIA?
Tilaa yrityskirjeemme! Saat ihania vinkkejä markkinointiin ja kuumia ideoita asiakkaittesi lahjantamiseksi!
Mekin vihaamme roskapostia.
HALUATKO TIEDON
UUSISTA JAKSOISTA
SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI?
Älä missaa yhtään jaksoa vaan saa tietoa niistä suoraan sähköpostiisi!
Mekin vihaamme roskapostia.