Mustikka – tietoa ja kokemuksia mustikasta
Metsämustikka (Vaccinium myrtillus) on maukas ja helposti tunnistettava marja, joka on todellista villiä superfoodia, jonka rinnalla suurikokoisempi mutta mauttomampi pensasmustikka on kuin kalpea haamu.
Pohjoisessa kasvanut mustikka se vasta supermarja onkin. Mustikan mahtavuus perustuu antosyaaneihin. Antosyaanit ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja, jotka antavat mustikalle sen syvän sinisen värin. Marjan antosyaanipitoisuus on sitä suurempi, mitä pohjoisemmassa marja on kasvanut.
Tässä artikkelissa kerromme tietoa mustikan käytöstä, keräämisestä ja säilönnästä. Lisäksi löydät sivulta ihania mustikkareseptejä.
Villimustikan erottaa suuremmasta pensasmustikasta helposti
Mustikan vaikutus ja hyödyt
Jos mummosi on kehottanut syömään mustikoita, hän tiesi mistä puhui.
Mustikan terveyshyötyihin voit tutustua vaikka tästä kirjallisuusselvityksestä.
Ja vaikka et piittaisi tuon taivaallista mustikan terveydellisyydestä, niin onhan se aivan mahtavanmakuinen marja niin aamupuuron, smoothien kuin marjapiiraan seassa.
Metsämustikka vs. pensasmustikka
Luonnossa kasvavat metsämustikat eli villimustikat ja pensasmustikat ovat sukulaisia, mutta kuitenkin täysin eri marjoja.
Pensasmustikat ovat kooltaan isompia ja ne sisältävät vähemmän antosyaaneja kuin metsämustikat. Suosittelemma valitsemaan metsämustikan aina kuin mahdollista.
Mustikan annostus
Vähäkalorisia mutta ravinteikkaita mustikoita voi mutustella mielin määrin, mutta jo reilu desi päivässä on riittävä määrä tukemaan hyvinvointiasi.
Yksi teelusikallinen MUSTI-villimustikkajauhetta vastaa kourallista eli noin desiä kokonaisia marjoja.
Tutustu kotimaiseen mustikkaan helposti
Vuorenkävijän MUSTI-pavlova
Sveitsissä asuvan sanansaattajamme Mariannen ihanaan mustikka pavlonan reseptin ja monia muita reseptejä mustikasta, puolukasta ja yrteistämme löydät reseptisivuiltamme. Mikäli käytät resepteissä tuoreita marjoja tai kasveja, korvaa jauheidemme määrät noin 10 kertaisella määrällä tuoretta kasvia.
Kuvassa kotimaiset villit mustikat on korvattu pensasmustikalla. Huomaathan eron?
Kypsä metsämustikka
Mustikan kerääminen
Metsämustikan satokausi on Etelä-Suomessa heinäkuusta-syyskuulle ja pohjoisemmassa Suomessa heinäkuun lopusta jopa lokakuuhun. Mustikkaa voit kerätä jokamiehen oikeudet huomioiden.
Mustikka on havumetsien marja, joka viihtyy paremmin varjossa kuin suorassa auringonpaahteessa. Mikäli kesä on hyvin kuiva, marjoja kannattaa etsiä soiden reunoilta ja soistuneista metsistä. Marjasatoon vaikuttaa myös se pääsevätkö yöpakkaset puraisemaan mustikan kukkia ja kuinka hyvin pölytys onnistuu.
Mustikan lehtien paras keruuaika on kesä–heinäkuussa. Lehdet on kannattaa kerätä sellaisilta kasvupaikoilta, missä marjoja on vähiten. Mustikan lehdistä voi keittää teetä tai niitä voi käytää salaattiaineksena.
Vaurioittaako poimurin käyttö mustikkaa?
Luonnonvarakeskus Luken tekemän tutkimuksen mukaan poimurin käyttö ei vahingoita mustikkaa, sillä suurin osa mustikan biomassasta sijaitsee maan alla. Tutkimuksen mukaan edes raju ns. “haravapoiminta” ei vaikuta seuraavan vuoden mustikkasatoon.
Edes poimurin mukanaan tuomat mustikanlehdet eivät haittaa, sillä mukaan tulevat lehdet itseasiassa parantavat mustikan säilyvyyttä. Ammattilaiset itse asiassa pakastavat marjat usein keruuroskineen!
Mustikan säilöntä
Helpoin tapa säilöä mustikat on pakastaa ne kokonaisina. Sokeria ei välttämättä tarvita lainkaan. Kokonaisten marjojen kuivaaminen vaatii tehokkaan kasvikuivurin. Perinteinen säilöntätapa on keittää marjoista mehua tai hilloa.
Mustikan käyttö ravintona
Mustikka on monipuolinen ja helppokäyttöinen marja osana jokapäiväistä ruuanlaittoa. Parhaita marjat ovat tuoreina tai suoraan pakasteesta puurossa, jogurtissa tai smootiessa. Kardemumma ja talkkuna sopivat erityisen hyvin yhteen mustikan kanssa. Mustikasta voi valmistaa myös kiisseliä, mehua, marjapiirakkaa tai muita jälkiruokia.
Mustikkajauheen valmistus ja käyttö
MUSTI-villimustikkajauhe valmistetaan kokonaisista, pohjoisen metsistä kerätyistä mustikoista. Kokonaiset marjat kuivataan hyvin matalassa lämpötilassa, jotta niiden arvokkaat ravinteet säilyvät mahdollisimman hyvin. Jauhe pakataan laadukkaaseen tummaan Mironin lasipurkkiin, jossa on kannen alla sinetti.
Yksi teelusikallinen MUSTI-mustikkajauhetta vastaa noin kourallista tuoreita marjoja. Jauhetta käytetään kuten kokonaisia marjoja.
Uusi tutkimus: Kuusenkerkissä on rutkasti C-vitamiinia
- kuusenkerkässä on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja
- pakastekuivaus säilyttää parhaiten kuusenkerkän ravinteet
- kuusenkerkissä tai siitä valmistetussa jauheessa ei ole raskasmetalli- tai torjunta-ainejäämiä ja mikrobiologinen laatu on erinomainen
- 99 % kuusenkerkistä jää keräämättä
Tutkimuksia mustikasta
- Mustikan (Vaccinium myrtillus) antosyaanit ja niiden terveysvaikutukset. Oulun yliopisto 2016.
- Seloste artikkelista: Heimo Karppinen & Mika Korhonen 2013. Do forest owners share the public’s values? An application of Schwartz’s value theory. Silva Fennica 47(1). Helsingin Yliopisto, 2013
- Blueberries improve biomarkers of cardio metabolic function in participants with metabolic syndrome. The American Journal of Clinical Nutrition, 2019
- Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista. Itä-Suomen yliopisto, 2017.
- Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia. Kuopion yliopisto
- Mikäli tiedät muita hyviä tutkimuksia mustikasta niin lähetä meille siitä vinkki! Tuotteitamme on tutkittu mm. LUKEssa.