Mustikka

Metsämustikka (Vaccinium myrtillus) on maukas ja helposti tunnistettava marja, todellista villiä superfoodia. Sen rinnalla suurikokoisempi mutta mauttomampi pensasmustikka on kuin kalpea haamu.

Pohjoisessa kasvanut mustikka se vasta supermarja onkin. Mustikan mahtavuus perustuu antosyaaneihin. Antosyaanit ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja, jotka antavat mustikalle sen syvän sinisen värin. Marjan antosyaanipitoisuus on sitä suurempi, mitä pohjoisemmassa marja on kasvanut.

Tässä artikkelissa kerromme mustikan käytöstä, keräämisestä ja säilönnästä. Lisäksi löydät sivulta ihania mustikkareseptejä, koska vaikka et piittaisi tuon taivaallista mustikan terveellisyydestä, niin onhan se aivan mahtavan makuinen marja niin aamupuurossa, smoothiessa kuin marjapiiraassakin!

Luonnossa kasvavat metsämustikat, eli villimustikat, ovat pensasmustikan sukulaisia, mutta kuitenkin täysin eri marjoja. Pensasmustikat ovat kooltaan isompia ja ne sisältävät metsämustikoita vähemmän antosyaaneja. Tämän takia suosittelemmekin valitsemaan metsämustikan aina kun se vain suinkin on mahdollista. Vähäkalorisia mutta ravinteikkaita mustikoita voi syödä mielin määrin, mutta jo reilu desilitra päivässä riittää tukemaan hyvinvointiasi. Yksi teelusikallinen Arctic Warriorsin Mustikkajauhetta vastaa tätä määrää tuoreita marjoja.

Sveitsissä asuvan Mariannen ihanan mustikka-pavlonan reseptin ja monia muita mustikkaa, puolukkaa ja pohjoisia yrttejämme hyödyntävää herkkureseptiä löydät luonnollisten herkkujen reseptisivuiltamme.

Huom! Mikäli käytät resepteissä tuoreita marjoja tai kasveja, korvaa jauheidemme painomäärät noin 10 kertaisella määrällä tuoretta kasvia.

Tutustu kaikkiin resepteihimme täältä!

Mustikan kerääminen

Metsämustikan satokausi on Etelä-Suomessa heinäkuusta syyskuulle ja pohjoisemmassa Suomessa heinäkuun lopusta jopa lokakuuhun. Mustikkaa voi kerätä jokamiehen oikeudet huomioiden.

Mustikka on havumetsien marja ja viihtyy paremmin varjossa kuin suorassa auringonpaahteessa. Mikäli kesä on kuiva, marjoja kannattaa etsiä soiden reunoilta ja soistuneista metsistä. Marjasatoon vaikuttaa myös se, pääsevätkö yöpakkaset puraisemaan mustikan kukkia, ja kuinka hyvin pölytys onnistuu.

Mustikan lehtiäkin kannattaa hyödyntää: niitä voi lisätä salaattiin tai keittää niistä teetä. Paras aika lehtien keruuseen on kesä–heinäkuussa, ja ne kannattaa kerätä paikoilta, joilla marjoja on vähiten.

Vaurioittaako poimurin käyttö mustikkaa?

Luonnonvarakeskus Luken tekemän tutkimuksen mukaan poimurin käyttö ei vahingoita mustikkaa, sillä suurin osa mustikan biomassasta sijaitsee maan alla. Tutkimuksen mukaan edes raju “haravapoiminta” ei vaikuta seuraavan vuoden mustikkasatoon.

Poimurin mukanaan tuomat mustikanlehdetkään eivät ole haitaksi, sillä mukana kulkiessaan ne itseasiassa parantavat mustikan säilyvyyttä. Ammattilaiset pakastavatkin marjat usein keruuroskineen!

Mustikan säilöntä

Helpoin tapa säilöä mustikat on pakastaa ne kokonaisina. Sokeria ei välttämättä tarvita lainkaan. Kokonaisten marjojen kuivaaminen vaatii tehokkaan kasvikuivurin. Perinteisin säilöntätapa on keittää marjoista mehua tai hilloa.

Mustikan käyttö ravintona

Mustikka on monipuolinen ja helppokäyttöinen marja, joka sopii jokapäiväiseen ruoanlaittoon. Parhaimmillaan marjat ovat tuoreina tai suoraan pakasteesta otettuina puurossa, jogurtissa tai smoothiessa. Kardemumma ja talkkuna sopivat erityisen hyvin yhteen mustikan kanssa. Mustikasta voi valmistaa myös kiisseliä, mehua, marjapiirakkaa tai muita jälkiruokia.

Mustikkajauheen valmistus ja käyttö

Villimustikkajauhe valmistetaan kokonaisista, pohjoisen metsistä kerätyistä mustikoista. Kokonaiset marjat kuivataan hyvin matalassa lämpötilassa, jotta niiden arvokkaat ravinteet säilyvät mahdollisimman hyvin.

Yksi teelusikallinen Mustikkajauhetta vastaa noin kourallista tuoreita marjoja. Jauhetta käytetään kuten kokonaisia marjoja.

• kuusenkerkässä on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja
• pakastekuivaus säilyttää parhaiten kuusenkerkän ravinteet
• kuusenkerkissä tai siitä valmistetussa jauheessa ei ole raskasmetalli- tai torjunta-ainejäämiä ja mikrobiologinen laatu on erinomainen
• 99 % kuusenkerkistä jää keräämättä

• Mustikan (Vaccinium myrtillus) antosyaanit ja niiden terveysvaikutukset. Oulun yliopisto 2016.
• Seloste artikkelista: Heimo Karppinen & Mika Korhonen 2013. Do forest owners share the public’s values? An application of Schwartz’s value theory. Silva Fennica 47(1). Helsingin Yliopisto, 2013
• Blueberries improve biomarkers of cardio metabolic function in participants with metabolic syndrome. The American Journal of Clinical Nutrition, 2019
• Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista. Itä-Suomen yliopisto, 2017.
• Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia. Kuopion yliopisto